Messu kirkossa

Kirkko

1. sunnuntai joulusta

PYHÄ PERHE

Tätä pyhäpäivää sanotaan sekä pyhän perheen että Simeonin ja Hannan sunnuntaiksi. He olivat temppelissä odottaneet Jumalan lupausten täyttymistä. Vaikka Jeesus-lapsi ei erottunut muista lapsista, he näkivät hänessä aikakauden käänteen. (Kirkkokäsikirjasta)

Jeesus eli samojen elinehtojen alaisena kuin me lunastaakseen meidät ja antaakseen meille oikeuden elää Jumalan lapsina.

Toimittaa Pekka Kyllönen. Kanttorina Henriikka Väänänen. Kolehti kansainväliseen diakoniatyöhön Suomen Idäntyö UP ry:n kautta.

Katso myös

su 7.3. klo 10.00

Kirkko

Messu kirkossa

3. paastonajan sunnuntai (Oculi)

JEESUS, PAHAN VALLAN VOITTAJA

Nimitys oculi (= minun silmäni) on saatu päivän antifonin alusta (Ps. 25:15).

Kertomukset pahojen henkien ulosajamisesta liittyvät erityisesti kolmanteen paastonajan sunnuntaihin. Pääsiäistä edeltävä aika oli vanhalla ajalla kasteelle valmistautumisen aikaa. Kastetoimitukseen taas sisältyi useita eksorsismeja eli pahan hengen ulosajamisia. Aihepiiriltään tämä sunnuntai liittyy ensimmäiseen paastonajan sunnuntaihin. Se panee ihmisen miettimään, kenen puolella hän on. (Kirkkokäsikirjasta)

su 14.3. klo 10.00

Kirkko

Sanajumalanpalvelus kirkossa

4. paastonajan sunnuntai (Laetare)

ELÄMÄN LEIPÄ

Vanhan antifonitekstin alkusanasta (Jes. 66:10) saatu nimitys laetare (= iloitkaa) ilmaisee, että tämä sunnuntai on eräänlainen levähdyspaikka, virvoittava keidas paastonajan erämaavaelluksella.

Tätä pyhää on sanottu puolipaastosunnuntaiksi, sillä se sijaitsee keskellä paastonaikaa. Toinen nimitys on leipäsunnuntai, koska päivän tekstit puhuvat viidentuhannen ruokkimisesta ja ihmisten tarvitsemasta hengellisestä ravinnosta. Jeesus itse on elämän leipä. Hän jakaa lahjojaan meille ja opettaa meitä jakamaan omastamme tarvitseville. Sisällöltään tämä sunnuntai sivuaa kiirastorstain aihepiiriä. (Kirkkokäsikirjasta)

su 21.3. klo 10.00

Kirkko

Messu kirkossa

Marian ilmestyspäivän messu kirkossa