Kirkko

Kirkko

Kirkkotie 5, 91600 Utajärvi

Kirkko on auki jumalanpalvelusten ja tilaisuuksien aikana.

Kirkossa on 300 istumapaikkaa.

Kirkkoon pääsee pyörätuolilla hissin avustuksella.

Alttaritaulu on hankittu kirkkoon vuonna 1949. Sen on maalannut taiteilija Olli Miettinen. Alttaritaulun aiheena on Kristuksen ylösnousemus.

Kirkon urut ovat vuodelta 1981, ja järjestyksessään toiset. Ne ovat sotkamolaisen urkurakentamo Tuomen valmistamat 15-äänikertaiset, mekaaniset urut.

Kirkkotekstiilit on suunnitellut Sirkka Kukkohovi.

Utajärven kirkko on valmistunut vuonna 1762. Se on tyyliltään länsitornillinen tukipilarikirkko. Kirkon suunnittelijaa ei tiedetä. Vuonna 1894 kirkon sisä- ja ulkoasu muutettiin tyyliltään uusgoottilaiseksi. Tämän tyylisenä kirkko oli lähes 80 vuotta. Vuosina 1970-1971 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä sisä- ja ulkoasu palautettiin lähelle alkuperäistä asuaan. Kirkon sisä- ja ulkopuolella tehtiin korjaus- ja muutostöitä vuonna 2009. Piispa Samuel Salmi vihki korjatun kirkon uudelleen käyttöön piispantarkastuksen yhteydessä 17.1.2010.
 

Kirkko sijaitsee Utajärven kuntakeskuksen länsipuolella, valtatie 22:n varrella. Kirkon pihassa on parkkialue n. 60 autolle. Tarvittaessa voi käyttää vieressä sijaitsevan rauhanyhdistyksen parkkialuetta. WC löytyy kirkon huoltorakennuksesta. Kirkon pihasta löytyy sankarihautausmaa, kotiseutumuseo  ja vanha tervavene.

    Utajärven kunnan hyvinvointiraitti kulkee kirkon ja kotiseutumuseon ohitse.

Esteetön kulku Esteetön kulku
Esteetön wc Esteetön wc
Pysäköinti Pysäköinti
wc wc

Tapahtumat

su 24.3. klo 10.00

Kirkkotie 5, 91600 Utajärvi

Palmusunnuntain perhemessu ja vauvakirkko

Palmusunnuntai

KUNNIAN KUNINKAAN ALENNUSTIE

Palmusunnuntain ja 1. adventtisunnuntain evankeliumitekstit kertovat samasta tapahtumasta. Kristuksen julkinen toiminta tähtäsi alusta lähtien hänen elämänsä viimeisiin päiviin.

Palmusunnuntain nimi dominica palmarum viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Tämän muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia ja niistä tehtyjä koristeita. Niitä on myös kannettu palmusunnuntain kulkueissa. Pohjoisemmissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia.

Palmusunnuntaina alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa, mutta juuri niistä tuli toivon ja voiton merkki, jonka vertauskuvia ovat palmunoksat. Palmusunnuntaina Kristuksen kirkko lähtee seuraamaan hänen elämänsä viimeisiä vaiheita. (Kirkkokäsikirjasta)
ti 26.3. klo 19.00

Kirkkotie 5, 91600 Utajärvi

Hiljaisen viikon urkumusiikkia

Oulun Tuomiokirkon urkuri emerita Maija Tynkkynen. Hartaus Heikki Nissinen. Vapaa pääsy.
to 28.3. klo 19.00

Kirkkotie 5, 91600 Utajärvi

Kiirastorstain messu

Kiirastorstai

PYHÄ EHTOOLLINEN

Kiirastorstai muodostaa pääsiäisjakson käännekohdan. Tuhkakeskiviikkona alkanut katumusaika päättyy kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelukseen.

Kuten leipäsunnuntai oli keidas paastonajan sunnuntaiden joukossa, samoin poikkeaa kiirastorstai luonteeltaan hiljaisen viikon muista päivistä. Raamatullisena pääaiheena on ehtoollisen asettaminen. Lisäksi kiirastorstaina on vanhastaan muisteltu Jeesusta, joka pesee opetuslasten jalat.

Katolisessa maailmassa kiirastorstai on ollut ripittäytymispäivä. Tähän viittaa sen suomalainen nimikin (ruotsin sanasta skära = puhdistaa; kansanuskomuksissa kiira on myös ollut paha, joka on karkotettu pihapiiristä). Myös latinan nimitys dies viridium (= vihreiden oksien päivä) liittyy ripittäytymisaiheeseen: ehtoollisyhteydestä erotetut otettiin takaisin seurakunnan yhteyteen ja heistä tuli jälleen Kristus-viinipuun tuoreita oksia. Saksan Gründonnerstag (= vihreä torstai) on käännös latinasta. Jotkut ovat selittäneet sen tulevan itkemistä tarkoittavasta sanasta grünen (greinen) ja viittaavan katumuksentekijöiden kyyneliin.

Englannin Maundy Thursday viittaa kiirastorstain jalkojenpesuun, joka on päivän viettoon kuuluva kirkollinen seremonia mm. ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa sekä eräissä protestanttisissa yhteisöissä. Se palauttaa mieliin Jeesuksen käskyn, että kristittyjen tulee rakastaa ja palvella toisiaan.

Kiirastorstain aihe on kertomus Jeesuksen ja hänen opetuslastensa viimeisestä yhteisestä ateriasta ja pyhän ehtoollisen asettamisesta. Raamatuntekstit avaavat erilaisia näkökulmia alttarin sakramentin sisältöön: uuden liiton ateria, Jeesuksen uhrikuoleman muisto, syntien anteeksiantaminen, kiitos ja ilo, taivaallisen juhlan odotus ja murretun leivän luoma yhteys.

Kiirastorstain jumalanpalveluksen päätteeksi alttari voidaan riisua liturgisista esineistä ja vaatteista (ks. kiirastorstain messu Jumalanpalvelusten kirjassa). Alttarin riisuminen aloittaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisen, pääsiäispäivän iltaan jatkuvan kolmen päivän juhla-ajan (triduum sacrum, triduum paschale), joka ilmaisee Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen yhteenkuuluvuuden. (Kirkkokäsikirjasta)
pe 29.3. klo 10.00

Kirkkotie 5, 91600 Utajärvi

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus kirkossa

Pitkäperjantai

JUMALAN KARITSA

Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Hänen sovitustyönsä on täytetty. Siksi tämä on suuri päivä kristikunnassa. Monissa kielissä se näkyy jo päivän nimessä. Useissa slaavilaiskielissä ja jopa sukukielissämme unkarissa ja virossa käytetään nimityksiä, jotka merkitsevät 'suuri perjantai' (esim. vir. suur reede). Kristityn saamaa sovituksen lahjaa kuvastaa myös englannin nimitys Good Friday, 'hyvä perjantai'. Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan 'pyhäksi perjantaiksi' (esim. ransk. Vendredi saint). Saksan kielen nimityksessä Karfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus (kar -osa on vanhaa saksaa ja merkitsee 'surua').

Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. 'Pitkää' ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että 'pitkää' on käytetty aiemmin myös anglosaksien keskuudessa (Long Friday).

Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. Kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken muistoa (ks. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki Jumalanpalvelusten kirjassa). Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus taas on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle, jolla Jumala on pyhittänyt meidänkin hautamme lepokammioksi. (Kirkkokäsikirjasta)
su 31.3. klo 10.00

Kirkkotie 5, 91600 Utajärvi

Pääsiäispäivän messu

Pääsiäispäivä

KRISTUS ON YLÖSNOUSSUT!

Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika. (Kirkkokäsikirjasta)
ma 1.4. klo 10.00

Kirkkotie 5, 91600 Utajärvi

2. pääsiäispäivän messu kirkossa

2. pääsiäispäivä

YLÖSNOUSSEEN KOHTAAMINEN

Toisena pääsiäispäivänä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Ilmestykset vakuuttivat heidät hänen kuolleista nousemisestaan ja jatkuvasta läsnäolostaan. Seurakunta elää Ylösnousseen seurassa. (Kirkkokäsikirjasta)
su 7.4. klo 10.00

Kirkkotie 5, 91600 Utajärvi

Messu kirkossa

1. sunnuntai pääsiäisestä (Quasimodogeniti)

YLÖSNOUSSEEN TODISTAJIA

Päivän latinalainen nimi quasi modo geniti (= niin kuin vastasyntyneet) on päivän antifonin (1. Piet. 2:2) alkusanoista ja viittaa pääsiäisenä kastettuihin. Kun pääsiäisen jälkeisen viikon vietto ajan mittaan rajoittui pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin, myös kasteeseen liittyvä velvoitus elää "uutena ihmisenä" tuli jumalanpalveluksessa esille erityisesti silloin.

Kasteen ja tämän sunnuntain yhteys ilmenee myös päivän toisessa latinalaisessa nimessä dominica in albis (= valkoisten vaatteiden sunnuntai, alkuaan pitempi muoto dominica in albis depositis (= pois riisuttujen valkoisten vaatteiden sunnuntai). Kannettuaan koko "valkoisen viikon" kasteessa saamaansa valkoista vaatetta kastetut pukeutuivat nyt jälleen tavalliseen arkiasuun. Heidän tehtävänsä oli tästä lähtien todistaa jokapäiväisessä elämässään ylösnousseesta Vapahtajasta ja hänessä täyttyneestä Jumalan lupauksesta. Tämä lupaus pysyy lujana silloinkin, kun ihminen heikkoudessaan epäilee sitä.

Päivän raamatuntekstit kertovat siitä, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi epäileville opetuslapsilleen ja vakuutti heidät ylösnousemuksestaan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he kohtasivat Jeesuksen elävänä. (Kirkkokäsikirjasta)
ti 16.4. klo 18.00

Kirkkotie 5, 91600 Utajärvi

Yhdessä! - ilta kirkossa

Tervetuloa kuulemaan Päivin tekstejä ja Joonan laulua.