Helluntaipäivän messu kirkossa

su 20.5. kello 10.00

Helluntaipäivän messu kirkossa Kirkko

Helluntaipäivä, Kaatuneitten muistopäivä

PYHÄN HENGEN VUODATTAMINEN

Helluntain ajankohta määräytyy Apostolien teoissa (Ap. t. 2) kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta, joka tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä juutalaisten helluntaina. Juutalaiset viettävät helluntaijuhlaansa 50. päivänä pääsiäisestä. Juhlan suomenkielinen nimi on saatu ruotsin kielen ilmauksesta helig dag (= pyhä päivä). Monissa kielissä juhlan nimi pohjautuu kreikan sanaan pentekoste (= viideskymmenes).

Juutalaisten helluntai oli sadonkorjuun ja 100-luvulta jKr. myös lain saamisen juhla. Kristillisessä helluntaissa tulivat keskeisiksi aiheiksi Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon synty. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Varhaisessa kirkossa helluntai oli pääsiäisen ohella toinen vuoden kastepäivistä.

Helluntaiaattoon huipentuu helatorstaista alkava Pyhän Hengen odottaminen. Sen iltaan sopii juhlaan valmistava iltajumalanpalvelus tai iltarukous (vesper).

Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Näin helluntain sanoma merkitsee vastakohtaa sille hajaannukselle, mikä on kuvattu kertomuksessa Babylonin tornista. (Kirkkokäsikirjasta)

Toimittaa Pekka Kyllönen. Kanttorina Anna-Mari Tuovinen. Virret: 125, synnintunnustus 708, 746, 117:1-4, 119:1-, 584, 230. Yksinlauluja laulavat Saara Kiiveri ja hänen laulukurssilleen osallistuneet laulajat: Anja Pinoniemi (Oi, katso, mikä aamu), Jouko Isoniemi (Vaellusvirsi), Airi Kukkonen (Oi, kiitos sa Luojani armollinen), Hanna Väänänen (Muista joka päivä), Jenna Väisänen (Tuhansin kielin) ja Saara Kiiveri (Finlandia). Kolehti seurakuntatyöhön maailmalla Suomen Lähetysseuran kautta. Messun jälkeen kunniakäynti sankarihaudoilla sekä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä. Seppelpartioiden saatesanat lausuu Risto Laitinen. Kirkkokahvi kirkon pihalla.


Katso myös

su 26.5. klo 13.00

Muu kuin seurakunnan tila

Sanajumalanpalvelus Torimakasiinilla

Huom! paikka ja aika.

5. sunnuntai pääsiäisestä (Rukoussunnuntai, Rogate)

SYDÄMEN PUHETTA JUMALAN KANSSA

Rogate (= anokaa, rukoilkaa) poikkeaa muiden pääsiäisen jälkeisten sunnuntaiden latinalaisista nimityksistä sikäli, ettei sitä ole saatu päivän antifonista vaan rukouskulkueista, joita Roomassa järjestettiin 300-luvulta alkaen. Ne korvasivat keväisin pelloille suuntautuneet pakanalliset kulkueet. 400-luvun lopulta lähtien kirkolliset rukouskulkueet sijoittuivat rukoussunnuntain ja helatorstain välisiin arkipäiviin, mistä johtuu niiden myöhempi nimi käyntipäivät (ruotsin gångdagar).

Rukoussunnuntain tekstit puhuvat siitä, mitä rukoileminen on ja mitä lupauksia siihen sisältyy. Teksteissä kerrotaan myös Kristuksesta suurena esirukoilijana ja rukoilemisen opettajana. (Kirkkokäsikirjasta)
to 30.5. klo 10.00

Kirkko

Helatorstain messu

Helatorstai

KOROTETTU HERRA

Helatorstain eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivän aihe ja ajankohta, 40 päivää pääsiäisestä, on saatu Apostolien teoista (Ap. t. 1: 6-14).

Kristus korotettiin taivaisiin. Hän on astunut taivaalliselle valtaistuimelle ja istuu nyt Jumalan oikealla puolella. Hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Me emme voi saada yhteyttä Kristukseen inhimillisten aistiemme välityksellä, mutta silti hän on Pyhän Henkensä kautta sanassa ja sakramenteissa läsnä seurakuntansa keskellä. Hänen seuraajiensa tehtävä on viedä sanoma korotetusta Herrasta koko maailmaan. (Kirkkokäsikirjasta)
pe 31.5. klo 9.00

Kirkko

Yläkoulun ja lukion kevätkirkko

Yläkoulun ja lukion kevätkirkko