Helluntaipäivän messu kirkossa

su 20.5. kello 10.00

Helluntaipäivän messu kirkossa Kirkko

Helluntaipäivä, Kaatuneitten muistopäivä

PYHÄN HENGEN VUODATTAMINEN

Helluntain ajankohta määräytyy Apostolien teoissa (Ap. t. 2) kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta, joka tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä juutalaisten helluntaina. Juutalaiset viettävät helluntaijuhlaansa 50. päivänä pääsiäisestä. Juhlan suomenkielinen nimi on saatu ruotsin kielen ilmauksesta helig dag (= pyhä päivä). Monissa kielissä juhlan nimi pohjautuu kreikan sanaan pentekoste (= viideskymmenes).

Juutalaisten helluntai oli sadonkorjuun ja 100-luvulta jKr. myös lain saamisen juhla. Kristillisessä helluntaissa tulivat keskeisiksi aiheiksi Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon synty. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Varhaisessa kirkossa helluntai oli pääsiäisen ohella toinen vuoden kastepäivistä.

Helluntaiaattoon huipentuu helatorstaista alkava Pyhän Hengen odottaminen. Sen iltaan sopii juhlaan valmistava iltajumalanpalvelus tai iltarukous (vesper).

Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Näin helluntain sanoma merkitsee vastakohtaa sille hajaannukselle, mikä on kuvattu kertomuksessa Babylonin tornista. (Kirkkokäsikirjasta)

Toimittaa Pekka Kyllönen. Kanttorina Anna-Mari Tuovinen. Virret: 125, synnintunnustus 708, 746, 117:1-4, 119:1-, 584, 230. Yksinlauluja laulavat Saara Kiiveri ja hänen laulukurssilleen osallistuneet laulajat: Anja Pinoniemi (Oi, katso, mikä aamu), Jouko Isoniemi (Vaellusvirsi), Airi Kukkonen (Oi, kiitos sa Luojani armollinen), Hanna Väänänen (Muista joka päivä), Jenna Väisänen (Tuhansin kielin) ja Saara Kiiveri (Finlandia). Kolehti seurakuntatyöhön maailmalla Suomen Lähetysseuran kautta. Messun jälkeen kunniakäynti sankarihaudoilla sekä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä. Seppelpartioiden saatesanat lausuu Risto Laitinen. Kirkkokahvi kirkon pihalla.


Katso myös

to 21.3. klo 18.00

Seurakuntatalo

Jumalanpalvelus- ja musiikkityön toimikunnan kokous srk-talon kokoushuoneessa

Jumalanpalvelus- ja musiikkityön toimikunnan kokous.
su 24.3. klo 10.00

Kirkko

Marian ilmestyspäivän messu kirkossa

Marian ilmestyspäivä

HERRAN PALVELIJATAR

Tämän pyhäpäivän aiheena on enkeli Gabrielin ilmestyminen neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä. Tästä tulee myös juhlan nimi eri kielissä. Marian saamassa lupauksessa näkyy Jumalan armon koko rikkaus.

Monien Vanhan testamentin henkilöiden tavoin Maria asettuu kokonaan Jumalan käytettäväksi. Hän tekee sen tietoisesti ja ilmaisee oman suostumuksensa: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit."

Vanhastaan kirkko on viettänyt myös Marian käyntipäivää (2.7.). Silloin on muisteltu Marian vierailua Johannes Kastajan äidin Elisabetin luona (Luuk. 1:36-55). Tämä muistopäivä poistui kalenteristamme v. 1772. Mainittu evankeliumi on otettu Marian ilmestyspäivän 2. ja 3. vuosikerran evankeliumiteksteiksi. (Kirkkokäsikirjasta)
su 31.3. klo 18.00

Kirkko

Sanajumalanpalvelus kirkossa

4. paastonajan sunnuntai

ELÄMÄN LEIPÄ

Vanhan antifonitekstin alkusanasta (Jes. 66: 10) saatu nimitys laetare (= iloitkaa) ilmaisee, että tämä sunnuntai on eräänlainen levähdyspaikka, virvoittava keidas paastonajan erämaavaelluksella.
Tätä pyhää on sanottu puolipaastosunnuntaiksi, sillä se sijaitsee keskellä paastonaikaa. Toinen nimitys on leipäsunnuntai, koska päivän tekstit puhuvat viidentuhannen ruokkimisesta ja ihmisten tarvitsemasta hengellisestä ravinnosta. Jeesus itse on elämän leipä. Hän jakaa lahjojaan meille ja opettaa meitä jakamaan omastamme tarvitseville. Sisällöltään tämä sunnuntai sivuaa kiirastorstain aihepiiriä. (Kirkkokäsikirjasta)