Sanajumalanpalvelus Torimakasiinilla

su 26.5. kello 13.00

Sanajumalanpalvelus Torimakasiinilla

Muu kuin seurakunnan tila

Huom! paikka ja aika.

5. sunnuntai pääsiäisestä (Rukoussunnuntai, Rogate)

SYDÄMEN PUHETTA JUMALAN KANSSA

Rogate (= anokaa, rukoilkaa) poikkeaa muiden pääsiäisen jälkeisten sunnuntaiden latinalaisista nimityksistä sikäli, ettei sitä ole saatu päivän antifonista vaan rukouskulkueista, joita Roomassa järjestettiin 300-luvulta alkaen. Ne korvasivat keväisin pelloille suuntautuneet pakanalliset kulkueet. 400-luvun lopulta lähtien kirkolliset rukouskulkueet sijoittuivat rukoussunnuntain ja helatorstain välisiin arkipäiviin, mistä johtuu niiden myöhempi nimi käyntipäivät (ruotsin gångdagar).

Rukoussunnuntain tekstit puhuvat siitä, mitä rukoileminen on ja mitä lupauksia siihen sisältyy. Teksteissä kerrotaan myös Kristuksesta suurena esirukoilijana ja rukoilemisen opettajana. (Kirkkokäsikirjasta)

Toimittaa Heikki Nissinen. Kanttorina Anna-Mari Tuovinen. Kirkkokuoro. Virret ja yhteislaulut lauletaan Suvilinnun laulut 2019 -vihkosta: virret 571, 967, 501, 932, 462, laulu 17 Oi katsohan lintua oksalla puun. Vietämme samalla Reumayhdistyksen kirkkopyhää. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit ja Suvivirren sunnuntain laulutuokio.


Katso myös

su 19.1. klo 12.00

Kirkko

Messu kirkossa

Pyhän Henrikin muistopäivä (2. sunnuntai loppiaisesta)

PIISPA HENRIK, USKON OPETTAJA JA MARTTYYRI

Pyhän Henrikin muistopäivää voidaan viettää 19.1.

Pelastushistoriallisen kirkkovuoden eli ns. Herran vuoden juhlien rinnalle kehittyi jo varhain kirkollisten muistopäivien kalenteri (sanctorale). Sen yhteydessä muisteltiin Raamatun ja kirkon historian henkilöitä sekä merkittäviksi koettuja tapahtumia.

Uskonpuhdistus karsi suurimman osan muistopäiväkalenteriin sisältyvistä pyhimysjuhlista. Kirkon historian merkkihenkilöiden muistelemista ei kuitenkaan tyystin hylätty. Augsburgin tunnustus lausuu tästä: "Me voimme julkisesti muistaa pyhiä, jotta oppisimme kukin kutsumuksemme mukaisesti seuraamaan heidän uskoaan ja hyviä tekojaan." Apostolien ja evankelistojen päivät säilyivät kirkollisessa kalenterissamme vuoteen 1772. Pyhimysjuhlista merkittävin oli Pyhän Henrikin muistopäivä. Senkin viettäminen jatkui vielä uskonpuhdistuksen jälkeen.

Piispa Henrik kärsi marttyyrikuoleman perimätiedon mukaan Köyliössä v. 1156. Keskiajalla hänen muistokseen vietettiin kahta juhlaa: kuolinpäivää 20.1., nykyisin 19.1. ("talvi-Heikki"), ja pyhäinjäännösten Turkuun siirtämistä (translaatio) 18.6. ("kesä-Heikki"). (Kirkkokäsikirjasta)
to 23.1. klo 19.00

Muu tila

Iltahartaus Rokuan Kylpylähotellissa

Iltahartaus Rokuan Kylpylähotellissa
su 26.1. klo 10.00

Kirkko

Sanajumalanpalvelus kirkossa

3. sunnuntai loppiaisesta

JEESUS HERÄTTÄÄ USKON

Jeesuksen julkinen toiminta on alkanut. Opettamalla ihmisiä ja parantamalla sairaita Jeesus ilmaisee jumalallisen kirkkautensa. Hänen ihmetekonsa ja niiden ihmisten todistukset, jotka ovat saaneet tuntea hänen voimansa, herättävät kansallisuudesta riippumatta uskon häneen auttajana ja Vapahtajana. (Kirkkokäsikirjasta)