Sanajumalanpalvelus kirkossa

su 4.3. kello 10.00

Sanajumalanpalvelus kirkossa Kirkko

3. paastonajan sunnuntai (Oculi)

JEESUS, PAHAN VALLAN VOITTAJA

Nimitys oculi (= minun silmäni) on saatu päivän antifonin alusta (Ps. 25: 15).

Kertomukset pahojen henkien ulosajamisesta liittyvät erityisesti kolmanteen paastonajan sunnuntaihin. Pääsiäistä edeltävä aika oli vanhalla ajalla kasteelle valmistautumisen aikaa. Kastetoimitukseen taas sisältyi useita eksorsismeja eli pahan hengen ulosajamisia. Aihepiiriltään tämä sunnuntai liittyy ensimmäiseen paastonajan sunnuntaihin. Se panee ihmisen miettimään, kenen puolella hän on. (Kirkkokäsikirjasta)

Toimittaa Pekka Kyllönen. Kanttorina Anna-Mari Tuovinen. Virret: 273, synnintunnustus 701, 806, 438, 316:1-, 324:5-6, 600:3-5. Kolehti lapsi-, nuoriso- ja opiskelijatyöhön Herättäjä-Yhdistyksen kautta.


Katso myös

to 21.3. klo 18.00

Seurakuntatalo

Jumalanpalvelus- ja musiikkityön toimikunnan kokous srk-talon kokoushuoneessa

Jumalanpalvelus- ja musiikkityön toimikunnan kokous.
su 24.3. klo 10.00

Kirkko

Marian ilmestyspäivän messu kirkossa

Marian ilmestyspäivä

HERRAN PALVELIJATAR

Tämän pyhäpäivän aiheena on enkeli Gabrielin ilmestyminen neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä. Tästä tulee myös juhlan nimi eri kielissä. Marian saamassa lupauksessa näkyy Jumalan armon koko rikkaus.

Monien Vanhan testamentin henkilöiden tavoin Maria asettuu kokonaan Jumalan käytettäväksi. Hän tekee sen tietoisesti ja ilmaisee oman suostumuksensa: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit."

Vanhastaan kirkko on viettänyt myös Marian käyntipäivää (2.7.). Silloin on muisteltu Marian vierailua Johannes Kastajan äidin Elisabetin luona (Luuk. 1:36-55). Tämä muistopäivä poistui kalenteristamme v. 1772. Mainittu evankeliumi on otettu Marian ilmestyspäivän 2. ja 3. vuosikerran evankeliumiteksteiksi. (Kirkkokäsikirjasta)
su 31.3. klo 18.00

Kirkko

Sanajumalanpalvelus kirkossa

4. paastonajan sunnuntai

ELÄMÄN LEIPÄ

Vanhan antifonitekstin alkusanasta (Jes. 66: 10) saatu nimitys laetare (= iloitkaa) ilmaisee, että tämä sunnuntai on eräänlainen levähdyspaikka, virvoittava keidas paastonajan erämaavaelluksella.
Tätä pyhää on sanottu puolipaastosunnuntaiksi, sillä se sijaitsee keskellä paastonaikaa. Toinen nimitys on leipäsunnuntai, koska päivän tekstit puhuvat viidentuhannen ruokkimisesta ja ihmisten tarvitsemasta hengellisestä ravinnosta. Jeesus itse on elämän leipä. Hän jakaa lahjojaan meille ja opettaa meitä jakamaan omastamme tarvitseville. Sisällöltään tämä sunnuntai sivuaa kiirastorstain aihepiiriä. (Kirkkokäsikirjasta)