Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus kirkossa

pe 30.3. kello 10.00

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus kirkossa Kirkko

JUMALAN KARITSA

Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Hänen sovitustyönsä on täytetty. Siksi tämä on suuri päivä kristikunnassa. Monissa kielissä se näkyy jo päivän nimessä. Useissa slaavilaiskielissä ja jopa sukukielissämme unkarissa ja virossa käytetään nimityksiä, jotka merkitsevät 'suuri perjantai' (esim. vir. suur reede). Kristityn saamaa sovituksen lahjaa kuvastaa myös englannin nimitys Good Friday, 'hyvä perjantai'. Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan 'pyhäksi perjantaiksi' (esim. ransk. Vendredi saint). Saksan kielen nimityksessä Karfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus (kar -osa on vanhaa saksaa ja merkitsee 'surua').

Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. 'Pitkää' ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että 'pitkää' on käytetty aiemmin myös anglosaksien keskuudessa (Long Friday).

Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. Kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken muistoa (ks. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki Jumalanpalvelusten kirjassa). Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus taas on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle, jolla Jumala on pyhittänyt meidänkin hautamme lepokammioksi. (Kirkkokäsikirjasta)

Toimittaa Heikki Nissinen, kanttorina Anna-Mari Tuovinen. Kirkkokuoro. Virret: 67:1,3,5, synnintunnustus 706, 78, 779, 63:2,4,6, 757, 719. Kuoron laulut: v 67:2,4, v 63:1,3,5, Muistathan minua, Ah, siunattu, kallis risti, Se aika taas on, Jeesus, tullut. Kolehti Limingan rovastikunnan ystävyysseurakunnan Jaaman seurakuntatyön tukemiseen Inkerin kirkossa.


Katso myös

la 23.6. klo 10.00

Kirkko

Juhannuspäivän messu

Johannes Kastajan päivä

TIEN RAIVAAJA

Johannes Kastajalle omistetuista juhlista säilyi meillä uskonpuhdistuksen jälkeen erillisenä pyhäpäivänä vain hänen syntymäpäivänsä eli juhannus 24. kesäkuuta. Juhlaa on vietetty 400-luvun alkupuolelta lähtien. Sen ajankohta perustuu käsitykseen, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Juhlan raamatullinen lähtökohta on Luuk. 1: 26, 36. Pelastushistoriallisesti juhannus viittaa seuraavaan jouluun. Nykyisin juhannusta vietetään kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina.

Saamansa nimen (Johannes = Jumala on armollinen) mukaisesti Johannes julisti Jumalan armollista hyvyyttä, pelastusta ja syntien anteeksiantamista.

Kirkko on viettänyt vanhastaan myös Johannes Kastajan mestauspäivää (29.8.). Sen evankeliumiteksti (Mark. 6: 14-29) on otettu vaihtoehtoiseksi saarnatekstiksi.
Kirkollisen aiheen lisäksi juhannukseen sisältyy Suomessa kansallisen juhlan (Suomen lipun päivä) ja keskikesän luonnonjuhlan aineksia. (Kirkkokäsikirjasta)
su 24.6. klo 10.00

Kirkko

Sanajumalanpalvelus

5. sunnuntai helluntaista

ARMAHTAKAA!

Ihmisen asia ei ole tuomita lähimmäistään, sillä tuomiovalta kuuluu yksin Jumalalle. Meitä kehotetaan armahtamaan toisiamme ja edistämään oikeuden ja hyvyyden toteutumista. Kuulumme syntisten seurakuntaan, joka elää Jumalan anteeksiantamuksesta. (Kirkkokäsikirjasta)
su 1.7. klo 10.00

Kirkko

Messu kirkossa

Apostolien päivä

HERRAN PALVELUKSESSA